Tuoreen alkuperäistutkimuksen tulos yllätti tekijänsäkin: sydämen vajaatoiminnan hoidon kustannukset kymmenkertaistuvat pahenemisvaiheessa. Tulokset julkaistiin Duodecimissa 23.3.2023.
Sydämen vajaatoiminnan kustannukset kasvavat Suomessa, vaikka sen ilmaantuvuus pienenee. Tämä johtuu potilasmäärän kasvusta. Jokainen sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaihe kasvattaa hoidon kustannuksia. Pahenemisvaiheiden hoidon kustannukset kertyvät enimmäkseen erikoissairaanhoidosta.
Alkuperäistutkimus käsittelee sydämen vajaatoiminnan ilmaantuvuutta ja hoidon kustannuksia taudin eri vaiheissa Suomessa vuosina 2012–2019. Tutkimuksen aineistoina olivat sydämen vajaatoiminnan diagnoosin terveydenhuollon hoitoilmoitusrekistereihin vuosina 2012–2019 saaneiden potilaiden tiedot. Näitä potilaita oli kaikkiaan 115 470.
Sydämen vajaatoiminnasta kärsivät varsinkin iäkkäät ihmiset. Kuolleisuus siihen on suurta. Se on myös yksi yleisimmistä osastohoitoon joutumisen syistä.
Tämä tutkimus antaa uutta tietoa sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheiden aikaisesta ja niiden jälkeisestä hoidosta Suomessa sekä niiden kustannuksista. Lisäksi se kertoo alueellisesta ilmaantuvuudesta Suomessa.
Dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Markku Pentikäinen Hyksin Sydän- ja keuhkokeskuksesta ja Helsingin yliopistosta toteaa, että tieto hoidon kustannuksista oli erityisen kiinnostava löydös.
Tutkimuksen mukaan jokainen pahenemisvaihe kasvatti hoidon kustannuksia. Pahenemisvaiheessa (osastohoitojakso ja kustannukset sitä seuraavan kuukauden aikana) kustannukset olivat lähes kymmenkertaiset sitä edeltäneeseen aikaan verrattuna.
”Tähän asti on ollut vain arvioita siitä, paljonko potilaita on ja mitä hoito maksaa. Nyt siitä on dataa. Käytössä on oikeita numeroita potilasmääristä ja potilaiden iästä Suomessa. Voimme arvioida, paljonko hoito kuluttaa resursseja.”
Myös Medaffconin Data Analysis Lead Iiro Toppila pitää hämmästyttävimpänä tietoa pahenemisvaiheen vaikutuksista kustannuksiin. ”Aluksi mietimme, että meniköhän tämä nyt oikein, perkasimme tulokset ja oikein se oli: pahenemisvaihe kymmenkertaistaa kustannukset”, Toppila kertoo.
Pentikäinen toteaa, että tutkimus auttaa myös viranomaisia. He voivat laskea, mikä on lääkehoidon hinta verrattuna osastohoidon hintaan.
Lääkehoidot parantavat sydämen vajaatoiminnan ennustetta ja vähentävät sairaalahoidon tarvetta. Tämän tutkimuksen perusteella niiden käyttöä voisi parantaa. Myös omahoidon tueksi kehitetystä terveysteknologiasta voisi olla apua.
Pentikäisen mukaan potilaiden keskimääräiset hoitojaksot olivat yllättävän pitkiä. Osastohoitopäivien osuus hoidossa oli huomattava: ensimmäisessä pahenemisvaiheessa oli keskimäärin 17 ja sitä seuraavissa pahenemisvaiheissa 21 osastohoitopäivää.
”Meillä suurin osa potilaista kotiutuu reilussa viikossa, joten muissa sairaaloissa hoitojaksot ovat paljon pitempiä”, Pentikäinen kertoo.
Kun sydämen vajaatoimintaan liittyi osastohoitojakso, sen katsottiin tutkimuksessa olevan taudin vakavampaan vaiheeseen johtava pahenemisvaihe. Noin puolet potilaista kärsi vähintään yhdestä pahenemisvaiheesta, joka hoidettiin pääasiassa erikoissairaanhoidossa. Pahenemisvaiheet tulevat harvoin yllättäen, joten niiden ehkäisy voisi olla mahdollista. Pahenemisvaiheiden ehkäisy vähentäisi myös hoidon kustannuksia.
Tutkimus alkoi lääkeyhtiö Bayerin aloitteesta. Menetelmänä oli tietopyyntö THL:n kautta ja aineisto saapui tutkimusryhmän käyttöön vuoden 2020 lopussa. Medaffcon laati tutkimuskysymykset.
”Tietoa on saatavissa paljon, joten täytyy tietää, mitä kannattaa hakea, jotta saadaan vastaus oikeisiin kysymyksiin”, tieteellinen asiantuntija Liisa Ukkola-Vuoti kertoo.
Toppilan mielestä yksittäisellä kertaluonteisella tietopyynnöllä saatiin huikeita tuloksia. Tutkijan mieltä kutkuttaisi tehdä myös jatkoa.
Tutkimuksessa olivat mukana Medaffconista tieteellinen asiantuntija Liisa Ukkola-Vuoti ja Iiro Toppila, lääkeyhtiö Bayerista Health Economics & Outcome Research Manager Niina Säävuori ja Senior Medical Advisor Anna Kirjavainen, Turun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Heikki Ukkonen ja osastonylilääkäri Markku Pentikäinen HYKSin Sydän- ja keuhkokeskuksesta. Aggregaattitiedon tuotti THL:n analyytikko Visa Martikainen.
”Yhteistyö oli vaivatonta ja sujui mukavasti”, Pentikäinen kiittelee.
Duodecim-lehti: Sydämen vajaatoiminnan ilmaantuvuus ja hoidon kustannukset Suomessa vuosina 2012-2019
Multippeli myelooma lisää infektioriskiä. Tuore RWE-tutkimus osoitti, että myeloomapotilailla on verrokkeja enemmän infektioita jo ennen diagnoosia. Infektiodiagnoosi ennen tai jälkeen myeloomadiagnoosin oli yhteydessä korkeampaan kuolleisuusriskiin.
Ensi viikolla Kööpenhamina täyttyy terveystaloustieteen osaajista, yli viisituhannen lääketeollisuuden ja terveydenhuollon ammattilaisen kokoontuessa ISPOR-konferenssiin. Terveystaloustieteen konferenssina tunnetussa ISPORissa tosielämän tieto ja tosielämän näyttö ovat tänä vuonna keskeisessä roolissa.
Pitkä seuranta-aika tekee Medaffconin, Takedan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) asiantuntijoiden tutkimuksen löydöistä kiehtovia - kansallisesti ja kansainvälisesti.
Biostatistician
Data Analysis Lead
MSc (Tech.)
+358 44 314 1597
iiro.toppila@medaffcon.fi
Iiro aloitti Medaffconilla tilastotieteen asiantuntijatehtävissä maaliskuussa 2017. Ennen tätä hän on toiminut neljä vuotta tutkimusassistenttina akateemisessa tutkimusryhmässä analysoiden kliinistä ja geneettistä potilasdataa. Koulutukseltaan Iiro on bioinformaatioteknologian diplomi-insinööri.
Iiron vahvuuksiin kuuluu tilastotieteen ja data-analyysin vahva tuntemus ja hands-on kokemus sensitiivisen potilasdatan kanssa työskentelystä, sekä poikkitieteellinen kommunikaatio eri alan asiantuntijoiden välillä. Alalla Iiroa kiinnostaa erityisesti teknologian murroksen avaamat suuret datamäärät ja se, kuinka tästä datasta saatavaa tietoa voidaan potentiaalisesti hyödyntää konkreettisten johtopäätösten tekoon, niin sairauksien luonteen ymmärtämiseksi kuin lääketeollisuuden tavoitteiden ja potilaiden hoidon edistämiseksi.
”Koneoppiminen ja tekoälypohjaiset työkalut mullistavat terveydenhuoltoa nyt ja tulevaisuudessa, mutta näitäkin tärkeämpää on saattaa jo olemassa oleva terveysdata tehokkaaseen käyttöön terveyden edistämiseksi.”
Sr. Scientific Advisor
PhD
liisa.ukkola-vuoti@medaffcon.fi
Liisa liittyi Medaffconiin tammikuussa 2020. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus lääketieteellisenä asiantuntijana ja tutkijana toimimisesta niin yksityisten kuin julkistenkin organisaatioiden palveluksesta. Liisa on koulutukseltaan lääketieteellisen genetiikan tohtori. Terapia-alueista eritysesti neurologia ja psykiatria ovat hänen sydäntään lähellä.
Liisan vahvuuksiin kuuluvat vahva tieteen ja tutkimuksen asiantuntemus sekä näyttöön perustuvan sisällön tuottaminen, sillä hän on myös tietokirjailija. Eri alojen ammattilaisten tietotaidon yhdistäminen ja verkostointi kuuluvat hänen työskentelytapoihinsa.
Yhdeksi ammatillisista kiinnostuksen kohteistaan Liisa kertoo tosielämän tiedon hyödyntämisen, varsinkin hoitokäytäntöjen kehittämisessä. ”Kaikki tarvittava tieto on periaatteessa olemassa tai parhaillaan kertymässä, joten nyt tarvitaan meitä, jotka osaavat hyödyntää sitä potilaiden parhaaksi”.