Hei! Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä ja muita vastaavia työkaluja. Lisäksi seuraamme kävijäliikennettä anonyymisti. Voit sallia välttämättömät evästeet, tietyt evästeet tai kaikki evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme
Tupakointi lisää selvästi leikkausten komplikaatioiden riskiä
Tupakoitsijan riski saada mitä tahansa komplikaatioita leikkauksen jälkeen on huomattavasti suurempi kuin savuttomien potilaiden. Laajaan data-aineistoon perustuva rekisteritutkimus vahvistaa kiistatta tupakoinnin aiheuttamat riskit toipumiselle.
Maaliskuussa julkaistun rekisteritutkimuksen aineistona olivat kaikki Husissa vuosina 2015–2019 tehdyt leikkaukset. Laaja tutkimus kertoo tärkeää tietoa tupakoinnin vaikutuksista leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin, mutta se on myös konkreettinen osoitus koneoppimisen ja sairaaloiden tietoaltaiden tarjoamista laajoista mahdollisuuksista tutkimukselle.
Tutkimusta johtanut Porvoon sairaalan keuhkosairauksien ylilääkäri Heikki Ekroosin mukaan tutkimus vahvisti kiistatta tupakoinnin haitalliset vaikutukset leikkauspotilaille.
Lähtöaineisto kattoi noin miljoona leikkausta
Lähtöaineisto kattoi noin miljoona leikkausta. Leikkauspotilaiden potilastekstit analysoitiin ja niistä poimittiin kaikki tupakointiin liittyvät lauseet.
”Tämän jälkeen kliinikot lukivat lauseita ja määrittelivät, mitkä kuvaavat tupakoitsijoita ja mitkä entisiä tupakoitsijoita tai tupakoimattomia. Kun lauseet oli luettu ja määrittelyt oli tehty, koneoppimisalgoritmi koulutettiin etsimään tupakoitsijat”, Medaffconin Senior Data Scientist Juhani Aakko kertoo.
Algoritmi pystyi erottamaan potilasteksteistä tupakoitsijat ja tupakoinnin lopettaneet potilaat sekä ne, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Lääkärit olivat määritelleet etukäteen myös komplikaatiot, joita haettiin.
Tutkimuksen ulkopuolelle suljettiin alle 16-vuotiaat potilaat ja ne, noiden tupakoinnista ei ollut tietoa, sekä ne, joiden ASA-luokka ei ollut tiedossa.
ASA on Yhdysvaltain anestesiologien yhdistyksen luokitus, jolla kuvataan leikkaukseen tulevan potilaan sairastavuutta. Luokitus on välillä 1–5, jossa 1 on terve alle 65-vuotias potilas ja 5 on kuolemansairas potilas, jonka arvioitu elinaika ei ylitä 24:ää tuntia ilman leikkausta.
Lopulta seulaan jäi noin 160 000 leikkausta
Loppujen lopuksi tutkimukseen jäi tekoälyn analysoitavaksi kaikkiaan 158 638 leikkausta. Tulosten perusteella sekä nykyisillä että entisillä tupakoitsijoilla on selvästi kasvanut riski saada komplikaatioita leikkauksen jälkeen.
”Aineisto oli erittäin laaja, mutta jouduimme jättämään satoja tuhansia leikkauksia pois, koska tupakkatietoa ei ollut potilastiedoissa”, Ekroos toteaa.
Joskus tieto oli myös niin epäselvästi kirjattu, että sitä ei voitu hyödyntää.
Tutkimus on osa erikoistuvan lääkärin Helene Gräsbeckin väitöskirjatyötä, jota Ekroos ohjaa yhdessä professori Tuula Vasankarin kanssa. Data-analyysistä vastasivat Medaffconin Juhani Aakko ja Olivia Hölsä, joka teki algoritmin diplomityönään.
Tutkimus jatkuu niin, että nyt arvioidaan tupakoivien potilaiden leikkauksen jälkeiseen hoitoon liittyviä kustannuksia ja sitä, kuinka paljon suuremmat ne ovat kuin tupakoimattomien potilaiden kustannukset. Kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi sairaalahoidon kesto ja päivystyskäyntien määrä.
Juhani liittyi Medaffconiin lokakuussa 2020 datatietelijänä. Ennen Medaffconille tuloa Juhani on työskennellyt kaksi vuotta globaalissa IT-yrityksessä datatietelijänä ja tätä ennen tutkijana Turun yliopistolla Lääketieteellisen bioinformatiikan keskuksessa (MBC) sekä Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa (FFF). Koulutukseltaan Juhani on tekniikan tohtori (2017) ja hänen väitöskirjansa käsitteli suolistomikrobiston kehittymistä varhaislapsuudessa.
Juhanilla on kokemusta tilastollisten ja koneoppimiseen liittyvien menetelmien soveltamisesta lääketieteessä ja monipuolisen taustansa takia keskustelee sujuvasti analytiikkaan liittyvistä asioista erilaisten ammattiryhmien, kuten kliinikoiden ja it-ammattilaisten kanssa. ” Kiinnostus tiedolla johtamista kohtaan kasvaa jatkuvasti sosiaali- ja terveydenhuollossa. On mielenkiintoista olla mukana valjastamassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin kertyvää valtavaa tietomäärää päätöksenteon tueksi. Sekä perinteiset tilastolliset menetelmät että edistynyt analytiikka ja keinoäly tulevat olemaan keskeisiä työkaluja tässä työssä.”
Olivia aloitti Medaffconilla diplomityöntekijänä kesällä 2021 ja viimeistelee bioinformatiikan ja digitaalisen terveydenhuollon opintoja Aalto-yliopistossa. Ennen Medaffconille siirtymistä hän on toiminut opetus- ja kurssiassistenttina yliopistolla opintojen ohessa. Hän ymmärtää hyvin monimutkaisiakin asiakokonaisuuksia, on oma-aloitteinen, ja hänellä on analyyttinen ja ratkaisukeskeinen työskentelyote.
Alassa häntä kiehtoo sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaman monipuolisen tiedon tuominen yhteen ja sen analysointi päätöksenteon tueksi sotepalvelujen kehittämisessä sekä resurssien järkevässä kohdentamisessa.