Tosielämän tiedon tutkimus aloitetaan tietyt tutkimuskysymykset mielessä. Sairauden ilmaantuvuus, potilaille annetut hoidot, ennuste, terveydenhuollon resurssikäyttö ja tuottavuuden menetys selviävät tosielämän tiedosta. Tosielämän tiedosta voidaan tarkastella myös potilaiden hoitopolkua.
”Tosielämän näytön avulla voidaan helpottaa lääkkeen pääsyä potilaiden käyttöön tai parantaa diagnostiikkaa.”
Tosielämän tiedon tutkimuksen päällimmäinen tarkoitus on parantaa potilaiden hoitoa, eli saatua näyttöä on tarkoitus soveltaa potilaiden hoitoon. Kliiniset- ja eläintutkimukset ovat edelleen tärkeässä osassa lääkkeen kehityksessä, mutta tosielämän tiedon tutkimus nostaa arvoaan jatkuvasti. Tosielämän tutkimus kertoo potilasryhmän tilanteen tosielämässä. Potilaita ei ole valikoitu tutkimukseen, vaan tosielämän tieto peilaa hoitavien yksikköjen jokapäiväisiä tapahtumia.
Joskus yksi tosielämän tutkimus onnistuu parantamaan potilaiden hoitoa monella tapaa. Kirsikkana kakun päällä – tosielämän tutkimus saattaa vaikuttaa hoitokäytäntöihin tai hoitosuosituksiin.
Asiantuntijoista koostuva työryhmä laatii suosituksia tietyn potilaspopulaation hoitoon – tutkimusnäyttöön perustuen. Suositukset ovat siis riippuvaisia tutkimusmaailmasta. Hoitosuositukset ovat jokaisen hoitopäätösten pohja. Suositukset eivät kutenkaan sido terveydenhuollon ammattilaista tai potilasta toimimaan tietyllä tavalla, vaan ohjeistavat heitä.
Eri maissa on käytössä omat hoitosuosituksensa. Myös alueellisia hoitosuosituksia löytyy. Suomessa on käytössä Käypä Hoito, Ruotsissa nationellt vårdprogram ja Englannissa sekä Walesissa NICE guidance. The World Health Organization (WHO) laatii tiettyyn sairauteen keskittyviä kansainvälisiä hoitosuosituksia.
Kun suosituksen tieto koetaan vanhaksi, työryhmä tekee päivityksen. Niin voi olla, kun potilaiden hoidossa on tapahtunut muutos tai esitetyt luvut ovat useiden vuosien takaa.
Esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan Käypä Hoito -suositus päivitettiin vuoden 2023 lopussa. Tässä yhteydessä Medaffconin, Bayerin ja kardiologien Aikakauskirja Duodecimissa julkaiseman tutkimuksen ilmaantuvuusluvut otettiin osaksi Käypä Hoito -suosituksia.
”Tutkimuksemme mukaan sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden määrä lisääntyy tulevaisuudessa, mikä on tärkeä viesti potilaita hoitaville ammattilaisille.”
Duodecimin Terveyskirjasto sisältää Käypä Hoito -suositusten lisäksi muutakin hoitopäätösten tukena käytettävää materiaalia. Terveyskirjastossa on yli 10 000 asiantuntijoiden laatimaa artikkelia, joiden joukossa on useita Medaffconin kirjoittamia.
Medaffconin, Takedan ja HUS:n kardiologien tekemä tutkimus on olennaisena lähteenä Terveyskirjaston Lääkärikirjan Myeloomaan liittyvässä kirjoituksessa. Tutkimus raportoi suomalaisten myeloomapotilaiden karakteristiikkaa, hoitoa ja elinaikaa.
”Tutkimuksemme havainto siitä, että hoitojen kehittyminen on parantanut myeloomapotilaiden ennustetta merkittävästi, on nostettu keskeiseksi osaksi lääkärikirjan myeloomatekstä.”
Kansallisten suositusten, tieteellisen materiaalin ja lääkkeiden saatavuuden lisäksi hoitopäätöksiin vaikuttaa kansainvälisten tieteellisten julkaisusarjojen artikkelit. Medaffcon on julkaissut neljäkymmentä vertaisarvioitua artikkelia eri terapia-alueilta.
Tieteellisten artikkelien medianäkyvyys saattaa auttaa tiedon siirtymisessä hoitokäytäntöihin. Esimerkiksi Medaffconin, Amgenin ja kardiologien tekemä tutkimus sydän- ja aivoinfarktin uusimisesta sai laajasti medianäkyvyyttä Suomessa.
”Tutkimuksemme viesti oli, että sydän- ja aivoinfarktin saaneiden potilaiden jatkohoitoa on parannettava, koska kohtauksen uusiessa kuolemanriski on suuri.”
Julkisesti saatavilla olevan materiaalin lisäksi Medaffconin tutkimuksilla ja raporteilla on ollut vaikutusta lääkkeiden pääsyssä potilaiden käyttöön, esimerkiksi korvattavuuden kautta.
Muualla mediassa:
Tutkimus: sydän- ja aivoinfarktin uusiutuessa yli 60 prosenttia kuolee (iltalehti.fi)
Tutkimus: Yli 60 prosenttia kuolee uusiutuviin sydän- ja aivoinfarkteihin – MTVuutiset.fi
Terveydenhuollon ammattilainen tekee hoitopäätöksen aina yksittäisen potilaan parhaaksi niissä rajoissa, jotka palvelujärjestelmä asettaa. Hoitopäätöksen tukena käytetään hoitosuosituksia ja muuta materiaalia.
Hoitosuositukset ovat riippuvaisia tutkijoista. Lääkärit seuraavat oman alansa kirjallisuutta ja kehittävät hoitokäytäntöjä sen perusteella. Uusien tutkimustulosten esiin tuominen onkin tärkeää, jotta ne voivat vaikuttaa potilaiden hoitoon. Toisinaan tutkimustiedon siirtyminen hoitokäytäntöön saattaa kestää vuosia. Suositusten säännöllinen päivittäminen on tärkeää, jotta uusi tutkimustieto saadaan nopeasti käytännön työtä tukemaan.
Liisa Ukkola-Vuoti jatkaa Health From Data Site -sivuston kirjoittajana vierailevien tekijöiden rinnalla. Uusi teksti julkaistaan sivustolla muutaman kerran kauden aikana. Emme enää lähetä Health From Data Blog -uutiskirjeitä erikseen, ja toivomme, että nautit jatkossakin sisällöstä sen uudessa muodossa.
Medaffconin uutiskirje ilmestyy kuukausittain, kunkin kuukauden viimeisellä viikolla. Medaffconin seuraava uutiskirje julkaistaan viikolla 9, ja se sisältää blogikirjoituksen RWE-tutkimusten vaikutuksesta hoitosuosituksiin.
Voit tilata Medaffconin uutiskirjeen tästä. Medaffconin uutiskirje ilmestyy englanninkielisenä.
Pysytään kuulolla!
Vaikka krooninen munuaissairaus on luonteeltaan riskialtis ja munuaishoitoja on saatavilla, krooninen munuaissairaus (CKD) jää usein diagnosoimatta. Tämä koskee erityisesti potilaita, joilla ei ole tyypin 2 diabetesta (T2D), jotka muodostavat suurimman osan CKD-potilaista. Tämä havainto on peräisin tuoreesta Nephrology Dialysis Transplantation (NDT) -lehdessä julkaistusta rekisteritutkimuksesta.
Tekoäly (AI) muuttaa tutkimusta ja työelämää eri toimialoilla. Mutta mikä on sen merkitys terveystiedon analysoinnissa ja RWE tutkimuksessa?
Ruotsi ja Suomi ovat edelläkävijöitä terveysteknologian kehittämisessä ja soveltamisessa, ja tarjoavat ihanteelliset olosuhteet lääkinnällisten laitteiden arvioinnin (HTA) toteuttamiseen.
Sr. Scientific Advisor
PhD
liisa.ukkola-vuoti@medaffcon.fi
Liisa liittyi Medaffconiin tammikuussa 2020. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus lääketieteellisenä asiantuntijana ja tutkijana toimimisesta niin yksityisten kuin julkistenkin organisaatioiden palveluksesta. Liisa on koulutukseltaan lääketieteellisen genetiikan tohtori. Terapia-alueista eritysesti neurologia ja psykiatria ovat hänen sydäntään lähellä.
Liisan vahvuuksiin kuuluvat vahva tieteen ja tutkimuksen asiantuntemus sekä näyttöön perustuvan sisällön tuottaminen, sillä hän on myös tietokirjailija. Eri alojen ammattilaisten tietotaidon yhdistäminen ja verkostointi kuuluvat hänen työskentelytapoihinsa.
Yhdeksi ammatillisista kiinnostuksen kohteistaan Liisa kertoo tosielämän tiedon hyödyntämisen, varsinkin hoitokäytäntöjen kehittämisessä. ”Kaikki tarvittava tieto on periaatteessa olemassa tai parhaillaan kertymässä, joten nyt tarvitaan meitä, jotka osaavat hyödyntää sitä potilaiden parhaaksi”.