Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto 

Mikä on tiedolla johtamisen nykytilanne ja kuinka lähellä olemme vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa? Mitä vaikuttavuuden arviointi oikeastaan tarkoittaa? 

Kun poraudumme vähän syvemmälle, voidaan analysoida erilaisia käyttäjäryhmiä ja tarkastella esimerkiksi sitä, mitkä potilasryhmät syövät paljon kustannuksia ja resursseja. Tällaisen tarkastelun pohjalta voi suunnitella ja kehittää toimintaa juuri näissä potilasryhmissä. Myös tällainen tiedon hyödyntäminen on mahdollista jo tänä päivänä ja on enenevissä määrin tulossa osaksi terveydenhuollon toimintaa.

Näistä kumpikaan ei kuitenkaan ole vaikuttavuuden arviointia. Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi on seuraavan tason asiaa ja hieman monimutkaisempaa. Tällä tasolla pyritään ymmärtämään eri vaihtoehtojen terveyshyötyjä ja toisaalta sitä, mistä hoitovaihtoehdoista saamme parhaat hyödyt suhteessa sijoitettuihin kustannuksiin. Terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointiin liittyy jo enemmän haasteita kuin kahdella ylemmällä tasolla, mutta vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto on ehdottomasti tavoittelemisen arvoinen päämäärä.

Haastavin, mutta ehkä myös hienon taso on ennakointi, tekoälyn hyödyntäminen ja reagointi jo ennen kuin potilaille on todellisuudessa ehtinyt edes tulla sairautta tai sairaus on ehtinyt edetä liian pitkälle. Tälle tasolle päästessämme osaamme kohdentaa hoitoja yhä paremmin.

Usein keskusteluissa rinnastetaan vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus suoraan tiedolla johtamiseen, mutta on huomioitava, että kaikki sote-tieto ei ole vaikuttavuustietoa tai vaikuttavuuden arviointia. Tiedolla johtaminen ei kuitenkaan aina vaadi vaikuttavuustasolle kaivautumista.

Mitä vaikuttavuuden arviointi sitten on?

Vaikuttavuuden arvioinnissa pyritään arvioimaan toimenpiteillä saavutettavia hyötyjä. Kun puhutaan terveydenhuollosta, puhutaan terveyshyödystä. Hyvä vaikuttavuuden mittari voi olla esimerkiksi elämänlaatu, elinaika tai joku muu vastaava, jolla on potilaalle todella merkitystä. Vaikuttavuuden mittari on siis se päämäärä, jonka me haluamme saavuttaa terveydenhuollon interventioilla.

Toinen erittäin tärkeä seikka vaikuttavuuden arvioinnin kannalta on se, että vaikuttavuutta pitää aina arvioida vertaamalla. Tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja, joita verrata keskenään. Arvioidaan sitä, saavutetaanko lisää terveyshyötyjä vai kenties menetetäänkö niitä. Voidaan vaikkapa verrata erilaisia lääkehoitoja keskenään tai arvioida kannattaako lääkettä ylipäätään antaa ja missä tilanteessa. 

Entä mitä on kustannusvaikuttavuus?

Kun puhutaan kustannusvaikuttavuudesta, arviointiin otetaan mukaan kustannukset eli arvioidaan lisäkustannusten suhdetta saavutettuun lisähyötyyn. Toisin sanoen pohditaan, onko lisähyöty lisäkustannusten arvoinen.

Kustannusvaikuttavuuden arvioinnilla pyritään siihen, että saisimme kohdennettua rajalliset voimavaramme ja resurssit niin, että saavutamme mahdollisimman paljon terveyttä vastineeksi sijoitetuille resursseille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pyrkisimme säästämään, vaan pyrimme maksimoimaan terveyden olemassa olevilla, rajallisilla resursseilla. 

Miksi vaikuttavuudesta puhutaan terveydenhuollossa niin paljon juuri nyt?

Terveydenhuollon kustannukset ja palvelutarve kasvaa koko ajan. Samanaikaisesti meillä on tarjolla kasvava määrä vaihtoehtoisia, yhä kohdennetumpia hoitomenetelmiä, mutta monesti suurin yksikkökustannuksin. Terveydenhuollolla on tarve pyrkiä hillitsemään kustannusten kasvua.

Kun arvioimme vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta, pyrimme kohdentamaan rajalliset resurssimme niihin hoitoihin tai terveydenhuollon interventioihin, joilla saavutamme eniten hyötyä suhteessa käytettyyn rahamäärään.