Terveyttä datasta ottaa katsauksen menneeseen ja tulevaan
Parhaillaan lukemasi Terveyttä datasta-blogi perustettiin vuonna 2021 – joten käynnissä on kolmas vuosi – ja tämä on blogisarjan kuudestoista julkaisu. Menneen vuoden 2022 RWE-kenttä oli aktiivinen ja täynnä kiinnostavia aiheita.
Viime vuonna yksi blogisarjan ja koko alan keskeisistä puheenaiheista oli virtuaalikontrollihaarat. Niistä voit lukea kliinisten tutkimusten tiedon täydentämisestä sekä virtuaalikontrollitutkimuksista kertovista blogeista. Viime vuoden aktiivisimmat julkaisijat – vieraskynät – kertoivat virtuaalikontrollihaarojen lisäksi rakenteettomasta datasta ja rekisteritiedon hyödyntämisestä potilasturvallisuudessa.
Blogisarjan alussa totesin RWE:n olevan uutta, sillä ensimmäinen RWE-tutkimus julkaistiin jo vuonna 2004. Kyseinen alkuperäistutkimus hyödynsi potilasrekisterejä tarkastellen lamotrigiinin käyttöä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Tietotekniikan ja elektronisten rekisterien kehittyminen auttoivat tosielämän tiedon tutkimusta ottamaan edistysaskeleensa. Tämän jälkeen RWE on edennyt ja kasvanut nopeasti.
RWE-julkaisujen määrä kasvaa vuosittain
Tieteenalan kasvua voidaan mitata monella tapaa. Yksi mittari on lääketieteenalalta julkaistujen tutkimusten määrä.
”Suurin osa alan tieteellisistä julkaisuista on ilmestynyt viime vuosien aikana, mikä tekee RWE-tutkimuskentän kasvun ja kehityksen tarkastelusta erityisen kiehtovaa.”
PubMed-tietokantaan listattujen RWE-julkaisujen määrä on kasvanut vuodesta 2019 lähtien kolmellasadalla joka vuosi (haettu PubMed-palvelusta sanoilla ”real world evidence”). Julkaisujen määrä ylitti ensimmäisen kerran tuhat kappaletta vuonna 2021. Silloin tapahtui neljäsosan kasvu edeltäneeseen vuoteen verrattaessa.
Blogini lukijat arvasivat viime vuonna, että vuoden 2022 RWE-julkaisujen määrä olisi 1 500–1 999 kappaletta. Osa äänestäjistä uskoi jopa 2 000 julkaisun rajan ylitykseen. Tähän mennessä PubMed-tietokantaan on kirjattu lähes 1 600 RWE-aiheista julkaisua.
Kasvun mittariksi voidaan myös ottaa vuosittain aloitettavien rekisteritutkimusten määrä. Aloitettavien tutkimusten lukumäärän arvioiminen on haastavaa eri maiden käytäntöjen vaihdellessa. Vaikka tarkasteltaisiin pelkästään Suomessa aloitettujen tutkimusten määrää, tulee haasteeksi toimijoiden suuri määrä ja pirstaloituminen.
Tietolupaviranomainen Findata luvittaa suuren osan Suomessa aloitettavista RWE-tutkimuksista, keräten tietoa annetuista luvista. Lisäksi osa rekisterinpitäjistä luvittaa omia aineistojaan.
Laskin suomalaista rekisteritietoa hyödyntäviä tutkimuksia aloitettavan vuosittain 500 kappaletta. Tämä perustuu Findatan tekemien myönteisten lupapäätösten (vuosittain lähes 200 kpl) ja Aurian Tietopalvelujen tietoluovutusten määrään (vuosittain noin 300 tietoluovutusta). Toimijoiden pirstaloitumisen vuoksi jokin tutkimus voi olla laskemassani luvussa mukana kahdesti, mutta siitä myös puuttuu useita yhden rekisterinpitäjän luvittamia tutkimuksia. Laskemani määrä on siis maltillinen arvio.
Tarkastelemalla aloitettujen ja julkaistujen tutkimusten määrää ei saada tarkkaa lukua, sillä yhdestä tutkimuksesta saatetaan laatia monta tieteellistä julkaisua. RWE-ala jatkaa siis kasvuaan, mutta kasvun mittaaminen on haastavaa.
Tulevaisuuden näkymiä
Tosielämän tiedon suosio jatkuu – eikä ihme – onhan tosielämän tiedosta johdettu näyttö niin monikäyttöistä. Maailmanlaajuisesti julkaistujen RWE-tutkimusten määrä on kasvanut vuosittain 20-25 prosentilla.
Suomessa aloitettujen tutkimusten määrä on pysynyt vuosittain samana 2020-luvun ympärillä – mitä ennen tapahtui jopa 40 prosentin kasvu. Myös Findata kohtasi ensimmäisen toimintavuotensa aikana tietolupahakemusten tulvan. Viime vuoden lopulla Findatan tietolupaprosessi nopeutui, mikä nostaa Suomalaisen RWE-kentän arvoa entisestään.
Pelkästään tähän mennessä tallennetun rekisteritiedon hyödyntämismahdollisuudet ovat moninaiset, eivätkä rekisteritietovarannot kulu loppuun, sillä uutta tietoa tallennetaan jatkuvasti. Nyt käyttöön otetun uuden lääkkeen pitkän seurannan tietoa voidaan analysoida vasta vuosien kuluttua. Tulevaisuus saattaa tuoda mukanaan uusia tietolähteitä tai aineistoja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet uudistuivat vuoden vaihteessa hyvinvointialueiden myötä. Yksi valtakunnallisista tavoitteista on kasvattaa tiedon ja tutkimuksen merkitystä. Odotan mielenkiinnolla miten hyvinvointialueiden datan integrointi vaikuttaa RWE-tutkimusten mahdollisuuksiin.
Olen aloittanut tosielämän tiedon kuluttamisen erityisellä intensiteetillä – ja edellä mainitut teemat ja näkymät mielessä – vuonna 2023.
