Tämän päivän hoidosta tulevaisuuden lääkkeeksi
Alkanut vuosi 2021 on tosielämän tiedon vuosi. Vaikka potilaiden hoitoon liittyvää tietoa on aina hyödynnetty hoitokäytäntöjen kehittämisessä, avasi toisiolaki uusia mahdollisuuksia suomalaisen rekisteritiedon käytölle. Tässä blogikirjoituksessa kerron mihin tosielämän tietoa käytetään, mitä tosielämän tieto on ja miksi se on tärkeää juuri nyt.
Rekistereihin tallennettua sosiaali- ja terveystietoa käytetään ensisijaisesti siihen tarkoitukseen mihin se on luotu. Tällaista on esimerkiksi potilaan hoito. On kuitenkin tärkeää hyödyntää tietoa laajemminkin. Tätä kutsutaan terveys- ja sosiaalitiedon toisiokäytöksi. Sen avulla tämän päivän potilaan hoito voi auttaa tulevaisuuden potilaita saamaan tehokkaampaa hoitoa.
Mitä?
Tosielämän tietoa kertyy potilaan terveydentilan, sairauden oireiden sekä hoitavan lääkärin tekemien hoitopäätösten perusteella. Sairaus, annettu hoito, pituus, paino ja lapsen syntymä ovat tosielämän terveystietoa. Terveydentilasta kertoviin rekisteritietoihin voidaan yhdistää tutkimusasetelman mukaista sosiaalitietoa. Korkein suoritettu koulutusaste ja vuositulot ovat esimerkkejä sosiaalialan rekistereihin tallentuvasta tosielämän tiedosta. Englanniksi tosielämän tieto on real-world data. Sen vuoksi tosielämän tietoa kutsutaan usein RWD:ksi.
Tosielämän tiedosta johdetaan tosielämän näyttöä. Esimerkiksi tiettyyn potilasryhmään kohdistetun hoidon vaikuttavuus tai hoidosta yhteiskunnalle koituvat kustannukset ovat tosielämän näyttöä. Englanniksi tosielämän näyttö on real-world evidence, minkä vuoksi tosielämän näyttöä kutsutaan RWE:ksi.
”Tänään annettu hoito voi olla avain kohti parempaa hoitokäytäntöä.”
Tosielämän tiedon tutkimus perustuu toisiolakiin, eli lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Toisiolaki tuli voimaan vuonna 2019.
Mihin?
Rekisteritutkimuksen avulla voidaan kehittää parempaa palvelua ja hoitoa, tehokkaampia lääkkeitä sekä terveyttä edistäviä ja hoitoa tukevia sovelluksia ja terveysteknologiaa. Yksittäiselle potilaalle terveystietojen luovuttamisesta tutkimuskäyttöön ei koidu riskejä, sillä henkilötiedoilla ei ole osaa tutkimuksessa. Tutkimus tapahtuu ilman henkilötunnistetietoja. Yksittäisen tai muutamankaan potilaan tiedot eivät ole sellaisenaan merkitsevät, vaan vasta suurempi joukko saa aikaan tilastollista voimaa.
Mistä?
Kaikkeen toisiolain alaiseen tutkimukseen täytyy hakea tietolupa, jossa määritellään tiedon käyttötarkoitus ja käytettävät aineistot. Tutkimuksen voi tehdä yhden rekisterin aineistolla tai yhdistämällä usean rekisterin aineistoja.
Yhden rekisterin aineistoa hyödyntävässä tutkimuksessa tietolupahakemuksen arvioi rekisterinpitäjä. Usean rekisterin tutkimuksia kutsutaan monirekisteritutkimuksiksi. Monirekisteritutkimuksen lupa haetaan Findatalta, mikä on sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen.
Tosielämän tietoa sisältäviä rekistereitä ovat esimerkiksi sairaalan tietoallas, Kelan reseptitietojärjestelmä, THL:n perusterveydenhuollon kontaktit ja tilastokeskuksen sosiodemografiset tiedot.
Miksi nyt?
Suomi on tosielämän tiedon tehokkaan hyödyntämisen kärkimaita. Pitkään käytössä olleet henkilötunnusjärjestelmä ja rekisterit ovat luoneet vankan pohjan rekisteritutkimukselle. Yksilöllisellä henkilötunnuksella on olennainen osa monirekisteritutkimuksissa, sillä eri rekistereistä poimittu aineisto yhdistetään oikeaan potilaaseen henkilötunnusta käyttäen. Tämä on yksi suomalaisen aineiston vahvuus.
Ennen tutkijalle luovuttamista aineisto pseudonymisoidaan, minkä jälkeen henkilöitä ei voi tunnistaa aineistosta. Lisäksi yksittäisten henkilöiden tunnistamiseen pyrkiminen on tutkijalta kiellettyä.
Hiljattain voimaan tullut laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä vilkastutti Suomen RWE-tutkimuskenttää entisestään. Lisäksi toisiolain myötä on tullut uusia rekistereitä tutkimuskäyttöön.
Lopuksi
Vuosi 2020 oli RWE-tutkimuksen kehityksen vuosi niin Suomessa kuin maailmalla. Suomalaisen tosielämän tiedon hyödyntämisen käytännöt rakentuivat rekisterien, viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyön avulla. Tämän ansiosta RWE-tutkimus Suomalaisella aineistolla on entistä sujuvampaa tänä vuonna.
Kertokaa LinkedIn:ssä (tykkäys-napin kautta avautuvia reaktioita käyttäen) mitä mieltä olette sosiaali- ja terveystiedon toisiokäytöstä. Siellä voitte myös kommentoida mitä vuosi 2021 tuo mukanaan RWE-alalle. Kristallipallot esiin
PS. Muistathan myös:
- RWE-sanasto
- tilaa blogi suoraan sähköpostiisi
- Medaffconin some kanavien seuraaminen
