Miia Turpeinen, OYS-Ervan arviointiylilääkäri, jakoi mielenkiintoisessa puheenvuorossaan näkemyksiään sairaalalääkkeiden arvioinnin nykytilasta ja tulevaisuudesta Medaffconin asiakasillassa 6.4.2016.
Tällä hetkellä sairaalalääkkeiden arviointi on sirpaleista ja hajautunutta. Useat tahot eri tasoilla, kuten erva-alueet, arviointiylilääkärien verkosto, Fimea ja Euroopan HTA-toiminnot tekevät sairaalalääkkeiden arviointeja. Turpeinen käsitteli Fimean ristiriitaista asemaa lääkkeiden arvioinnissa; toisaalla Fimea arvioi lääkkeen myyntiluvan, mutta seuraavaksi sen odotetaan antavan suosituksia lääkkeen käytöstä. Asia muuttuu vieläkin monimutkaisemmaksi, kun kyseessä on off-label -käyttö. Voiko myyntiluvat myöntävä viranomainen antaa suosituksia tässä? Fimean HTA-neuvottelukunta onkin ajettu alas eikä toimintaa tulla jatkamaan. Ottaako STM:n palveluvalikoimaneuvosto jatkossa roolia suositusten antajana?
Alueelliset arvioinnit erva-alueilla ovat nykypäivää, mutta Turpeisen mielestä eivät tulevaisuutta. Hänen tavoitteenaan on päästä kansallisiin arviointeihin, johon on kuitenkin vielä matkaa. Tavoitteena erilaisilla kustannusvaikuttavuuden arvioinneilla on kuitenkin luoda uutta tietoa, joka palvelee tätä tietoa tarvitsevia viranomaisia ja kenttää ja lisää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä on muutoksen alla, niistä suurimpana sote-uudistus, jonka myötä koko terveydenhuollon rakenteet tullaan arvioimaan uudelleen. Poliittiset muutokset sekä muutokset hankinnoissa ja päätöksenteossa vaikuttavat arviointeihin. Tällä hetkellä avohoitolääkkeiden ja sairaalalääkkeiden tai muiden menetelmien arvioinneissa ei käytännössä ole juurikaan yhteistyötä. Tämä hetki tulisikin käyttää hyödyksi ja nähdä, että muutos on todellakin mahdollisuus.
Lääkkeiden arviointiin ja hinnoitteluun tulee myös voida puuttua, koska nykytilanne ei palvele Suomen terveydenhuoltoa ja sen päätöksentekijöitä. Tästä esimerkkinä OYS-erva on lähtenyt kokeilemaan tulokseen pohjautuvaa hinnoittelumallia (outcome-based pricing). Vielä ei tiedetä, mitä tästä seuraa, mutta kokeilematta se ei ainakaan selviä. Myös muutokset myyntilupamenettelyssä (adaptive licensing) voivat auttaa uusien innovaatioiden käyttöönotossa.
Tällä hetkellä sairaaloissa joudutaan tekemään nopeita päätöksiä potilaiden parhaaksi ja uusien lääkkeiden markkinoille tuloon ei varauduta kunnolla. Resursseja voitaisiinkin suunnata enemmän Horizon Scanning -tyyppiseen toimintaan. Tietoa markkinoille tulevista tuotteista on kuitenkin olemassa ja näihin voitaisiin varautua jo etukäteen. Tällä voitaisiin ehkäistä yllätyksiä ja hätäisiä päätöksiä.
Nyt on hyvä aika lähteä ravistelemaan lääkkeiden arvioinneissa käytettäviä tapoja ja muuttaa niitä sellaisiksi, että ne palvelevat paremmin kaikkia osapuolia.
Suomalaisen terveydenhuollon tosielämän tutkimuksen data on kattavaa ja korkeatasoista. Samalla tavalla korkeatasoista dataa on myös Ruotsissa.
Terveydenhuollon datan hyödyntämisen keskeinen haaste on se, kuinka data voidaan yhdenmukaistaa eri sairaaloiden ja eri maiden välillä.
Sairaaloiden tietoaltaista saadaan hyvin monipuolista tietoa kliinikoiden työn tueksi. Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) Porvoon sairaalan keuhkosairauksien ylilääkäri Heikki Ekroos esitteli Medaffconin EMMA-asiakastilaisuudessa tutkimuksia, jotka on tehty HUSin tietoallasdatan pohjalta.