Vaikka krooninen munuaissairaus (CKD) on luonteeltaan riskialtis ja munuaishoitoja on saatavilla, se jää usein diagnosoimatta. Tämä koskee erityisesti potilaita, joilla ei ole tyypin 2 diabetesta (T2D), jotka muodostavat suurimman osan CKD-potilaista. Tämä havainto on peräisin tuoreesta rekisteritutkimuksesta, joka julkaistiin Nephrology Dialysis Transplantation (NDT) -lehdessä.
CKD on T2D:n tavoin yleinen sairaus Suomessa. Tutkimus korostaa, että on tietoisuutta tulisi parantaa ja CKD-potilaiden riskinhallintaa tehostaa, erityisesti niiden potilaiden osalta, joilla ei ole T2D:tä.
Tutkimusta sponsoroi lääkeyhtiö AstraZeneca, ja siihen osallistui Medaffconin asiantuntijoita, kuten Data Analysis Lead Iiro Toppila ja Sr. Scientific Advisor Kristiina Uusi-Rauva.
Tutkimukseen osallistui perusterveydenhuollon potilaita Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta (Keusote) Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän ja Pornaisten kunnista sekä Turun kaupungista. Potilaat tunnistettiin CKD-diagnoosin tai heidän arvioidun glomerulussuodatusnopeutensa (eGFR) perusteella, joka on keskeinen munuaisten toiminnan mittari, jolla arvioidaan, kuinka hyvin munuaiset suodattavat verta.
”Koska tiedettiin, että potilaita oli enemmän kuin jo tunnistettuja, valittiin lisää potilaita heidän eGFR-arvojensa perusteella. Potilaat pyrittiin tunnistamaan joko diagnoosin tai laboratorioarvojen perusteella”, Uusi-Rauva kertoo.
Näiden tutkimustulosten vaikutuksesta voidaan päätellä, että Suomessa tarvitaan lisätoimia CKD:n tunnistamisen tehostamiseksi ja albuminurian seulonnan ja hoidon lisäämiseksi sekä munuaishoitojen käytön parantamiseksi.
Suomen kansallisissa hoitosuosituksissa suositellaan diabetesta ja CKD:tä sairastavien potilaiden vuosittaista seurantaa, kun taas verenpainetautipotilaiden seurantaa tulisi tehdä 1-2 vuoden välein. CKD-diagnoosin jälkeen seurannan tulisi tapahtua vähintään kerran vuodessa.
”Vaikka munuaisten toiminnan säännöllistä arviointia suositellaan, sitä ei tehdä niin usein kuin pitäisi”, Uusi-Rauva toteaa.
Tiedetään, että liian harvat T2D-potilaat käyvät säännöllisessä seurannassa, mutta diabetesta sairastamattomien CKD-potilaiden tai CKD:n riskiryhmään kuuluvien seurannasta ei ole riittävästi tietoa.
”Tiedetään, että monet potilaat jäävät diagnosoimatta”, Uusi-Rauva lisää.
CKD on yksi yleisimmistä tarttumattomista taudeista maailmanlaajuisesti, ja se aiheuttaa merkittävän taakan terveydenhuoltojärjestelmille. Arvioiden mukaan joka kymmenes ihminen sairastaa sitä maailmanlaajuisesti.
CKD:n ja sen komplikaatioiden esiintyvyyden odotetaan kasvavan väestön ikääntyessä. Tärkeimpiä riskitekijöitä ovat diabetes, verenpainetauti ja sydän- ja verisuonitaudit.
Tyypin 2 diabetesta sairastavien ja sitä sairastamattomien vaiheen 3-4 kroonista munuaissairautta sairastavien potilaiden ominaisuudet, hoito ja tautitaakka Suomessa vuosina 2016-2022. Metsärinne K, Bodegård J, Toppila I, Uusi-Rauva K, Elmerdahl Frederiksen L, Brinkmann S. NDT (2024).
Lisää RWE:n tutkimustiivistelmiä löydät täältä.
Tuore RWE-tutkimus osoitti, että myeloomapotilailla on verrokkeja enemmän infektioita jo ennen diagnoosia. Infektio ennen tai jälkeen myeloomadiagnoosin oli yhteydessä korkeampaan kuolleisuusriskiin.
Tekoäly (AI) muuttaa tutkimusta ja työelämää eri toimialoilla. Mutta mikä on sen merkitys terveystiedon analysoinnissa ja RWE tutkimuksessa?
Ensi viikolla Kööpenhamina täyttyy terveystaloustieteen osaajista, yli viisituhannen lääketeollisuuden ja terveydenhuollon ammattilaisen kokoontuessa ISPOR-konferenssiin. Terveystaloustieteen konferenssina tunnetussa ISPORissa tosielämän tieto ja tosielämän näyttö ovat tänä vuonna keskeisessä roolissa.
Sr. Scientific Advisor
RWE Lead
PhD
+358 50 345 2393
mariann.lassenius@medaffcon.fi
Väitöksensä jälkeen, Mariann liittyi Medaffconin tiimiin vuonna 2016. Tukijan uralla Mariann keskittyi tyypin 1 diabeteksen pitkäaikaiskomplikaatioihin ja niitä selittäviin tekijöihin, joten hyppäys tosielämäntietoon perustuviin tutkimuksiin oli luonteva jatke hänen uralleen. Tosielämän tietoon perustuvien tutkimusten kautta Mariann on Medaffconilla saanut tutustua laaja-alaisesti eri terapia-alueisiin ja päässyt tekemään yhteistyötä eri terveydenhuollon osapuolten kanssa. Suurin osa hänen työajastaan menee asiakkaiden kanssa keskusteluun, tutkimusten suunnitteluun/toteutukseen, sekä tiimin sparraamiseen. Mariann nauttii työn vaihtelevuudesta, ongelmalähtöisestä ratkaisunteosta, sekä ihmisten parissa työskentelemisestä.
”Tosielämäntietoon perustuvat tutkimukset ovat lisääntyneet huomattavasti, sillä terveydenhuollon eri toimijoiden päätöksentekoon liittyy enenevässä määrin taustalla oleva tietoon pohjautuva fakta, johon voidaan vastata tutkimuksilla. Kasvava trendi jatkuu myös tulevaisuudessa viranomaisvaatimusten sekä tiedolla johtamisen siivittäminä.”
Biostatistician
Data Analysis Lead
MSc (Tech.)
+358 44 314 1597
iiro.toppila@medaffcon.fi
Iiro aloitti Medaffconilla tilastotieteen asiantuntijatehtävissä maaliskuussa 2017. Ennen tätä hän on toiminut neljä vuotta tutkimusassistenttina akateemisessa tutkimusryhmässä analysoiden kliinistä ja geneettistä potilasdataa. Koulutukseltaan Iiro on bioinformaatioteknologian diplomi-insinööri.
Iiron vahvuuksiin kuuluu tilastotieteen ja data-analyysin vahva tuntemus ja hands-on kokemus sensitiivisen potilasdatan kanssa työskentelystä, sekä poikkitieteellinen kommunikaatio eri alan asiantuntijoiden välillä. Alalla Iiroa kiinnostaa erityisesti teknologian murroksen avaamat suuret datamäärät ja se, kuinka tästä datasta saatavaa tietoa voidaan potentiaalisesti hyödyntää konkreettisten johtopäätösten tekoon, niin sairauksien luonteen ymmärtämiseksi kuin lääketeollisuuden tavoitteiden ja potilaiden hoidon edistämiseksi.
”Koneoppiminen ja tekoälypohjaiset työkalut mullistavat terveydenhuoltoa nyt ja tulevaisuudessa, mutta näitäkin tärkeämpää on saattaa jo olemassa oleva terveysdata tehokkaaseen käyttöön terveyden edistämiseksi.”