Tosielämän tieto (RWE) vähentää epävarmuutta terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa (HTA)
HTA prosessissa pyritään arvioimaan terveydenhuollossa tehtävien interventioiden vaikutusta ja niihin käytettyjä resursseja. Optimitilanteessa arviointi pohjautuu luotettavaan, kokemukseen perustuvaan ja puolueettomaan tietoon. Koska terveydenhuollon resurssit ovat rajallisia, arvioinnissa täytyy olla käytettävissä tieto kahdesta asiasta; intervention terveysvaikutuksesta sekä siihen käytetyistä resursseista, eli sen kustannuksista.
Siinä vaiheessa, kun hoito tulee markkinoille, tieto sen terveyshyödyistä perustuu satunnaistettuihin kontrolloiduissa olosuhteissa tehtyihin tutkimuksiin, jotka on tehty valikoiduille potilaspopulaatioille. Niihin luonnollisesti liittyy epävarmuutta siitä, vastaavatko ne todellista elämää; onko potilaspopulaatio sellainen, jolle tätä hoitoa käytettäisiin Suomessa, onko vertailuhoito Suomen olosuhteissa relevantti ja saadaanko hoidon teho- ja turvallisuusprofiili esiin todellisessa elämässä. Paikallinen tieto hoidon terveyshyödyistä ja kustannuksista puuttuu.
Jotta voimme luotettavammin vastata näihin kysymyksiin, tarvitsemme tietoa todellisesta elämästä, arjesta. Keskeinen tekijä tässä niin sanotussa tosielämän tiedossa on, että pystymme paremmin tunnistamaan ja ymmärtämään potilaan hoitopolkua. Meillä on Suomessa ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää tätä tietoa ja sitä kautta, mm.:
Tosielämän tiedon lähteenä voidaan käyttää rivitason potilastietoa; biopankeista, sairaaloiden tietoaltaista, laaturekistereistä, terveysdatasta, eläkelaitoksista ja kansallisista rekistereistä. Pyrkimys ja toive olisi, että tulevaisuudessa mitattaisiin enemmän myös potilaiden itsekokemaa hyötyä, eli elämänlaatua.
Kaikki tämä vaikuttavuustieto tosielämästä täydentää kliinistä tutkimusta ja mahdollistaa siirtymistä optimaalisissa olosuhteissa tehdyistä tutkimuksista yksilöllisiin kansallisiin arvioihin.
Kun uusi hoito tulee markkinoille, pystymme katsomaan tosielämän tiedosta retrospektiivisesti, minkälaisia terveyshyötyjä nykyhoidoilla saadaan ja minkälaisin kustannuksin. Tulevaisuuteen katsottaessa, pystymme kliinisiä tehotietoja hyödyntämällä arvioimaan, minkälaisia terveyshyötyjä uudella hoidolla ehkä saataisiin tulevaisuudessa ja minkälaisin kustannuksin.
Kun menemme hetken ajassa eteenpäin, uusi hoito on otettu käyttöön ja tietoa on alkanut kerääntymään, pystymme tosielämäntiedon lähteistä katsomaan, minkälaista uuden hoidon terveyshyöty todellisuudessa on ja minkälaisilla kustannuksilla se on saavutettu. Samaan aikaan voimme alkaa arvioimaan, missä potilasryhmissä kustannusvaikuttavuus toteutuu parhaiten ja näin pystymme paremmin kohdentamaan hoitoja.
Paikallinen tieto vähentää epävarmuutta, joka liittyy aina arviointiin, joten pystymme luotettavammin arvioimaan, mitä uuden hoidon tarjoama lisähyöty todellisuudessa maksaa ja saammeko siitä rahoillemme vastinetta täällä Suomessa. Pystymme siis kohdentamaan terveydenhuollon aina rajalliset resurssit tehokkaammin.
Videolla Medaffconin terveystalousasiantuntijat Tatu Sainio and Mikko Kosunen puhuvat tosielämän tiedon hyödyntämisestä HTA prosessin tukena. Video on kuvattu Medaffconin asiakasillassa.
Juttu julkaistaan tiistaina 23.4. Uusiutuva lääkehoito haastaa lääkkeiden nykyisen monipolvisen lääkkeiden arviointijärjestelmän, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön STM:n johtava asiantuntija Lauri Pelkonen. Tästä syystä arviointitoimintaa ollaankin uudistamassa vastaamaan paremmin toimintaympäristön muutoksia.
Lääkehoidot tulisi sisällyttää osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ohjausta, jotta niiden valtakunnallinen ohjaus tehostuisi. Tämä on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi, kun lääkehoidon ohjausta ja rahoitusta uudistetaan.
Medaffcon vahvistaa osaamistaan ruotsalaisista rekistereistä ja tietoaltaista ja vastaa siten asiakkaidensa odotuksiin. Toimitusjohtaja Jarmo Hahlin mukaan yritys pystyy näin tarjoamaan asiakkailleen entistä laadukkaampaa ja kattavampaa dataa lääketutkimuksiin.