OMOP-tietomalli auttaa yhdenmukaistamaan terveydenhuollon dataa
Terveydenhuollon datan hyödyntämisen keskeinen haaste on se, kuinka data voidaan yhdenmukaistaa eri sairaaloiden ja eri maiden välillä.
-Yhdistämällä näiden kahden maan tietoja päästään kiinni 15 miljoonan väestömäärään, Medaffconin Lead RWE Epidemiologist Johanna Simin muistutti Medaffconin EMMA-asiakastilaisuudessa.
Ruotsissa on käytettävissä valtavasti terveydenhuollon tietoa koko väestön tasolla sekä alueellisesti, tieto on kattavaa ja käsittää pitkän ajanjakson. Eri lähteitä voi linkittää toisiinsa ruotsalaisen henkilötunnuksen avulla.
Tosielämän tutkimuksessa tarvittavaa tietoa löytyy useista Ruotsin kansallisista sekä alueellisista tietokannoista, tutkijoiden luomista tietokannoista ja noin 450 rekisteröidystä biopankista sekä yli 100 tautikohtaisesta laaturekisteristä.
-Ruotsin tai Suomen tosielämän tietoihin perustuvat tutkimustulokset voidaan yleistää muihin suhteellisen samankaltaisiin väestöihin, kuten vaikkapa Saksaan, Simin sanoo.
Tukholman VårdAnalysdataLager (VAL) -tietoallas yhdistää Tukholman läänin datan. Se sisältää tosielämän tutkimuksessa tarvittavaa reaaliaikaista, pseudonomisoitua dataa ja kattaa lähes neljänneksen Ruotsin koko väestöstä. Mukana on myös perusterveydenhuollon sekä yksityisten terveyspalveluiden tietoa. Sen avulla voi seurata potilaan hoitoa ja ennustetta, hoidon kustannuksia sekä esimerkiksi hoitotulosten vaihtelua eri sairaaloissa.
-Mukana on 3 000 hoidon antajan tiedot, 2,5 miljoonaa ihmistä ja 26 kuntaa. Tietoja voi tilata potilas- tai aggregaattitasolla, Ruotsissa työskentelevä, Medaffconin Lead RWE Epidemiologist Johanna Simin sanoo.
Tosielämän tutkimuksen tiedon hankkiminen VALista tehdään Stockholm Center for Health Datan kautta. Se koordinoi tiedon hankintaa datan omistajien ja datan hyödyntäjien välillä. Stockholm Center for Health Data tarkistaa tutkimusten eettiset luvat, tieteellisen uskottavuuden ja tietoturvan myöskin datan luovuttamisen jälkeen.
Medaffconilla on menossa VAL-dataa hyödyntävä Core keuhkosyöpä – projekti.
-Se antaa erittäin syvällistä tietoa keuhkosyöpäpotilaista, kuten määristä, tupakointistatuksesta, patologian ja histologian tiedoista, annetuista hoidoista sekä hoidon muutoksista, Medaffconin Lead RWE Epidemiologist Johanna Simin kertoo.
Core on rakennettu Vårdanalysdatalager (VAL) -tietoaltaaseen ja siitä koottuun tietoon. Keuhkosyövästä tarvittavat syvällisemmät tiedot, kuten histologia ja hoidot, linkitetään läänin dianostisoivien ja hoitavien kliinikkojen kautta Medaffconin Core -tosielämän tutkimukseen.
Terveydenhuollon datan hyödyntämisen keskeinen haaste on se, kuinka data voidaan yhdenmukaistaa eri sairaaloiden ja eri maiden välillä.
Sairaaloiden tietoaltaista saadaan hyvin monipuolista tietoa kliinikoiden työn tueksi. Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) Porvoon sairaalan keuhkosairauksien ylilääkäri Heikki Ekroos esitteli Medaffconin EMMA-asiakastilaisuudessa tutkimuksia, jotka on tehty HUSin tietoallasdatan pohjalta.
Juttu julkaistaan tiistaina 23.4. Lääkkeiden arviointitoiminnassa moni asia on muuttumassa sekä Euroopan Unionin suunnasta että kansallisesti, ja useiden muutosten edistämisessä kuluva vuosi on ratkaiseva. Tämä kävi ilmi, kun Medaffconin johtava konsultti Jarmo Hahl haastatteli lääkkeiden hintalautakunnan Hilan erityisasiantuntija Kalle Aaltosta sekä Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskuksen Fimean johtava asiantuntijaTuomas Oravilahtea.
Sr. Scientific Advisor
RWE Lead
PhD
+358 50 345 2393
mariann.lassenius@medaffcon.fi
Väitöksensä jälkeen, Mariann liittyi Medaffconin tiimiin vuonna 2016. Tukijan uralla Mariann keskittyi tyypin 1 diabeteksen pitkäaikaiskomplikaatioihin ja niitä selittäviin tekijöihin, joten hyppäys tosielämäntietoon perustuviin tutkimuksiin oli luonteva jatke hänen uralleen. Tosielämän tietoon perustuvien tutkimusten kautta Mariann on Medaffconilla saanut tutustua laaja-alaisesti eri terapia-alueisiin ja päässyt tekemään yhteistyötä eri terveydenhuollon osapuolten kanssa. Suurin osa hänen työajastaan menee asiakkaiden kanssa keskusteluun, tutkimusten suunnitteluun/toteutukseen, sekä tiimin sparraamiseen. Mariann nauttii työn vaihtelevuudesta, ongelmalähtöisestä ratkaisunteosta, sekä ihmisten parissa työskentelemisestä.
”Tosielämäntietoon perustuvat tutkimukset ovat lisääntyneet huomattavasti, sillä terveydenhuollon eri toimijoiden päätöksentekoon liittyy enenevässä määrin taustalla oleva tietoon pohjautuva fakta, johon voidaan vastata tutkimuksilla. Kasvava trendi jatkuu myös tulevaisuudessa viranomaisvaatimusten sekä tiedolla johtamisen siivittäminä.”
Biostatistician
Data Analysis Lead
MSc (Tech.)
+358 44 314 1597
iiro.toppila@medaffcon.fi
Iiro aloitti Medaffconilla tilastotieteen asiantuntijatehtävissä maaliskuussa 2017. Ennen tätä hän on toiminut neljä vuotta tutkimusassistenttina akateemisessa tutkimusryhmässä analysoiden kliinistä ja geneettistä potilasdataa. Koulutukseltaan Iiro on bioinformaatioteknologian diplomi-insinööri.
Iiron vahvuuksiin kuuluu tilastotieteen ja data-analyysin vahva tuntemus ja hands-on kokemus sensitiivisen potilasdatan kanssa työskentelystä, sekä poikkitieteellinen kommunikaatio eri alan asiantuntijoiden välillä. Alalla Iiroa kiinnostaa erityisesti teknologian murroksen avaamat suuret datamäärät ja se, kuinka tästä datasta saatavaa tietoa voidaan potentiaalisesti hyödyntää konkreettisten johtopäätösten tekoon, niin sairauksien luonteen ymmärtämiseksi kuin lääketeollisuuden tavoitteiden ja potilaiden hoidon edistämiseksi.
”Koneoppiminen ja tekoälypohjaiset työkalut mullistavat terveydenhuoltoa nyt ja tulevaisuudessa, mutta näitäkin tärkeämpää on saattaa jo olemassa oleva terveysdata tehokkaaseen käyttöön terveyden edistämiseksi.”
Johtava konsultti
MSc (Economics)
+358 40 139 4001
jarmo.hahl@medaffcon.fi
Jarmo liittyi osakkaana ja toimitusjohtajana Medaffconiin vuonna 2010 työskenneltyään sitä ennen erilaisissa lääketeollisuuden asiantuntija- ja johtotehtävissä kahdeksan vuoden ajan. Jarmolla on taloustieteellinen peruskoulutus ja ennen lääketeollisuuteen siirtymistä hänellä oli virka Turun kauppakorkeakoulussa ja hän työskenteli myös tutkijana Turun Yliopistollisessa sairaalassa.
Jarmolla on vahva osaaminen uusien terveysteknologian innovaatioiden ja viranomaisten, markkinoiden ja asiakkaiden vaatimusten ja odotusten yhteensovittamisesta. Hän tuo Medaffconiin lisäksi kattavaa kokemusta terveystaloustieteestä ja sen sovelluksista tutkimuksen ja kaupallistamisen näkökulmasta sekä laaja-alaista ymmärrystä jatkuvasti muuttuvasta toimintaympäristöstä.
“Access-näkökulmasta Suomen terveysteknologiamarkkina muuttuu koko ajan vaativammaksi ja siksi myös omasta näkökulmasta kiinnostavammaksi. Toisaalta lisääntyvät vaatimukset terveydenhuollon vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden osoittamiseksi laajentavat toimintakenttää ja Medaffconin mahdollisuuksia olla mukana kehittämässä terveydenhuoltoa kokonaisuutena.”
Sr. Consultant
BBA
+358 40 355 6111
petri.maatta@medaffcon.fi
Petri liittyi Medaffconiin konsulttina vuonna 2022, mukanaan laaja kokemus lääkealalta, erityisesti Market Access-tehtävissä, myynnissä ja markkinoinnissa. Ennen Medaffconille liittymistä Petri on hoitanut erilaisia johtotehtäviä lääkealalla, mikä on antanut hänelle syvällisen ymmärryksen haasteista ja mahdollisuuksista alalla. BBA-koulutuksen hän suoritti Hollannissa ja Suomessa, joka antoi hyvät eväät toimia kansainvälisissä organisaatioissa.
Petrin laaja kokemus lääkealalta ja hänen taustansa liiketaloudessa antaa hänelle ainutlaatuisen näkemyksen Life Science -sektorista ja lääkkeiden kaupallistamismahdollisuuksista Suomessa. Hänen päätavoitteensa on auttaa yrityksiä tuomaan Life Science -innovaatiota ja -palveluita Suomeen. Petrin asiantuntemus Market Access-toimintaympäristöstä, myynnistä ja markkinoinnista sekä syvällinen ymmärrys lääkealasta tuo arvokasta tietoa Medaffconin tiimille heidän tarjotessa ratkaisuja asiakkailleen.
”Terveydenhuollon resurssihaasteet yhdistettynä teknologiseen kehitykseen sekä digitalisaation mahdollisuuksiin tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia parantaa terveydenhuoltoa Suomessa. Kehittyneen tiedonkeruun ja digitalisaation avulla voidaan osoittaa terveysteknologioiden vaikuttavuus entistä tarkemmin. Samalla kun kehittyneemmät terveysteknologiat ja lääkkeet tarjoavat entistä tehokkaampia hoitomuotoja, niiden markkinoille tuonti vaatii erityistä osaamista ja ymmärrystä. Tämän vuoksi yritysten, tutkimussektorin ja julkishallinnon on edelleen kehitettävä yhteistyötä edistääkseen tehokasta terveysteknologioiden ja lääkkeiden markkinoille tuontia, kun samalla huolehditaan resurssien järkevästä kohdentamisesta.”