Kuten kaikki tiedämme erilaiset riskinjakomallit ovat olleet vaihtelevasti käytössä eri läntisissä maissa jo viimeiset viisitoista vuotta. Innostus käyttöön on vaihdellut, mutta viimeisen 3-5 vuoden aikana mallit ovat kokeneet todellisen renesanssin, johtuen pääasiassa siitä, että markkinoille on tullut yhä enemmän uusia, harvinaisempiin sairauksiin tarkoitettuja, entistäkin hintavampia lääkkeitä. Nyt mallit ovat tulleet laajempaan käyttöön myös Suomessa, ensimmäinen kansallinen riskinjakomalli on hyväksytty HILAn toimesta viime viikolla ja useampia on tietääksemme tulossa.
Sairaaloissa erilaiset luottamukselliset sopimukset ovat kuitenkin olleet käytössä jo pitempään, mutta niiden käytön laajudesta, mallien rakenteista ja malleista saaduista kokemuksista on ollut saatavissa hyvin rajoitetusti tietoa.
Jotta tulevaisuudessa voimme ottaa oppia näistä kokemuksista ja kykenemme rakentamaan kaikkia osapuolia hyvin palvelevia malleja, Medaffcon on toteuttanut Riskinjakomallit Suomen Sairaaloissa 2017-tutkimuksen. Tutkimuksen malli ja kysymyksenasetanta noudattelee melko tarkasti Morganin ja kumppaneiden keväällä (Health Policy, Volume 121, Issue 4, April 2017) julkaistua tutkimusta. Tämä asetelma antaa mahdollisuuden verrata Suomen tilannetta muiden läntisten maiden kehitykseen ja mahdollistaa tutkimuksen toiston ja seurantadatan luomisen tasaisin väliajoin.
Tutkimusraportti valmistuu lokakuun aikana. Mikäli olette kiinnostuneita kuulemaan asiasta enemmän, olkaa yhteydessä Pekka Männistöön (pekka.mannisto@medaffcon.fi) tai Kalle Snickeriin (kalle.snicker@medaffcon.fi) niin tulemme kertomaan teille tuloksista tarkemmin.