My Migraine Voice -tutkimus paljastaa migreenin emotionaalisen ja sosiaalisen taakan Suomessa

Migreeni aiheuttaa merkittävän taakan sekä potilaille että yhteiskunnalle. Migreenin vaikutus ulottuu migreenikohtauksen fyysisen kivun ulkopuolelle, ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia moniin elämän osa-alueisiin, kuten päivittäiseen toimintaan ja elämänlaatuun, ml. fyysiset, emotionaaliset ja sosiaaliset näkökohdat, kuten perhe ja työ.

Globaali migreeni tutkimus, My Migraine Voice, toteutettiin 31 maassa ja siihen vastasi yhteensä 11 266 aikuista, jotka kärsivät ≥4 kuukausittaisesta migreenipäivästä (MMD). Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää migreenin taakkaa suomalaisten My Migraine Voice -kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Migreenin vakavuus arvioitiin kuukausittaisen migreenipäivien (MMD) taajuuden perusteella. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Novartiksen ja Tampereen Yliopiston kanssa.

Kyselyyn vastanneet suomalaiset (n=338) jaettiin kolmeen alaryhmään keskimääräisten MMD-arvojen perusteella: 4 ≤MMD < 8 (n = 133), 8 ≤ MMD < 15 (n = 139) ja MMD ≥ 15 (n = 66). Raportoituja komorbiditeetteja, migreeniin liittyvää emotionaalista taakkaa ja migreenin vaikutusta päivittäiseen toimintaan tutkittiin näissä alaryhmissä. Tämän lisäksi vaikutuksia työtehoon ja aktiivisuuteen arvioitiin WPAI (work productivity and activity impairment) -mittarilla. Migreeniin liittyvää terveydenhuollon resurssikäyttöä tutkittiin viimeisen 6 kuukauden terveydenhuollon vastaanottokäyntien sekä viimeisen 12 kuukauden päivystys- ja osastokäyntien perusteella.

Vastaajien keski-ikä oli 44 vuotta, joista 93 % oli naisia ja 67 % työssäkäyviä. Krooninen migreeni (MMD ≥ 15) raportoitiin 19,5 % vastaajan keskuudessa. Migreenin aikaansaama negatiivinen vaikutus päivittäiseen toimintaan ja emotionaaliseen taakkaan kasvoi kuukausittaisten migreenipäivien lisääntyessä. Vastaajilla oli keskimäärin 2.4 migreenin komorbiditeettia ja he vierailivat terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla keskimäärin 5.9 kertaa viimeisen 6 kuukauden aikana. Korkeampi migreenipäivien ja komorbiditeettien määrä oli yhteydessä korkeampaan terveydenhuollon resurssikäyttöön. Suurin osa (88 %) vastaajista raportoi migreenin aiheuttaneen negatiivisia vaikutuksia työelämään ja 52 % koki yleisen työn tuottavuutensa heikentyneen migreenin vuoksi. Edellisen kuukauden aikana keskimääräinen työ-poissaolopäivien määrä oli kaikkien vastaajien keskuudessa 2.8 päivää, joista 54 % oli palkallisia sairauslomapäiviä. Vastaava keskiarvo kroonisen migreenin ryhmässä (MMD ≥ 15) oli 6.0 päivää, joista vain 30 % oli palkallisia sairaslomapäiviä. Sekä migreenin vuoksi aiheutuneet poissaolot (absenteeismi) että sairaana töihin saapumiset (presenteeismi) olivat korkeimmat kroonisen migreenin ryhmässä.

Tämä tutkimus osoittaa, että kuukausittaisten migreenipäivien lisääntyminen on yhteydessä tuottavuuden menetykseen ja terveydenhuollon resurssinkäyttöön sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Nämä tulokset osoittavat, että Suomessa on tarve parantaa migreenin hoitoa ja edistää migreeniin liittyviä muita toimenpiteitä yhteiskunnassa ja terveydenhuollossa, jotta migreeniä sairastavien tautitaakka voitaisiin vähentää.