Kroonisen munuaistaudin on arvioitu olevan suurin osasyy tyyppi 2 diabeetikkojen kohonneeseen sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen ja -kuolleisuuteen. Krooninen munuaistauti on myös yleisin diagnoosi potilailla, joille aloitetaan munuaiskorvaushoito. Tässä tutkimuksessa kerättiin tosielämän tietoa tyyppi 2 diabeetikoiden hoidosta sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta.
Lisääntynyt albuminuria ja alentunut glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus (eGFR) on aiemmissa tutkimuksissa liitetty tyyppi 2 diabetekseen. Elimistön heikentyneen sokeriaineenvaihdunnan ja munuaisfunktion aleneman tiedetään edelleen lisäävän tyypin 2 diabeetikkojen kardiovaskulaarisairastavuutta. Kliiniset kokeet ovat näyttäneet SGLT2-inhibiittorien pienentävän kardiovaskulaaritapahtumien riskiä tyyppi 2 diabeetikoilla, minkä vuoksi tämän lääkeryhmän käyttösuosituksia on laajennettu myös diabeetikoihin.
Tämä tosielämän tietoon perustuva tutkimus toteutettiin yhteistyössä Mundipharman, Medaffconin ja kliinisten asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla tyyppi 2 diabetesta sairastavat potilaat suomalaisessa potilasaineistossa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin tämänhetkisiä tyyppi 2 diabeteksen hoitokäytäntöjä sekä niiden potilaiden osuutta, jotka hyötyisivät hoidossaan SGLT2 inhibiittorin käytöstä nykyisten hoitosuositusten valossa.
Tyyppi 2 diabeetikot olivat keskiarvolta 66-vuotiaita ja heistä hieman yli puolet (54%) oli miehiä. Tutkimukseen sisällytetyistä potilaista, joilla eGFR tieto oli saatavilla, 13 %:a sairasti 3-5 asteen kroonista munuaistautia. Miltei kaksi kolmasosaa (67%) potilaista käytti joko ACE-estäjää tai ATR-salpaajaa lääkehoitona.
Vaikka HbA1C-arvojen, eGFR:n ja albuminurian seuraamista tulisi hoitosuositusten mukaan toteuttaa säännöllisenä osana tyyppi 2 diabeteksen hoitoa, havaittiin tässä tutkimuksessa näiden muuttujien seurannan olevan yhä puutteellista. Albuminurian seurantatiedot löytyivät tutkimuksen otoksessa alle puolelta tyyppi 2 diabeetikoista. Potilaista, joilla albuminuriatieto oli saatavilla, 12 %:a sairasti kroonista munuaistautia vaikeusasteella 1-2. Näistä potilaista edelleen 1,6 %:lla esiintynyt albuminuria oli merkittävää.
Tutkimuksen tulokset osoittavat eteisvärinän olen itsenäinen riskitekijä kardiovaskulaaritapahtumien ja loppuvaiheen munuaissairauden esiintymiselle tyyppi 2 diabeetikoilla. Kerätyssä aineistossa joka kymmenennellä potilaalla oli eteisvärinädiagnoosi. Lisäksi eteisvärinän esiintyminen lisääntyi odotetusti kroonisen munuaistaudin vaikeusasteen kasvaessa.
Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin tyyppi 2 diabeetikkojen hoidosta kertynyttä tosielämän tietoa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon potilasrekistereistä. Tietoja kerättiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietoaltaasta, Tilastokeskukselta sekä THL:n rekistereistä. Tutkimukseen sisällytettiin yhteensä 29 628 tyyppi 2 diabeetikkoa, joista seurattiin vuodesta 2012 vuoteen 2018 tai potilaan kuolinpäivään asti.
Cardiovascular outcome according to renal status in Finnish patients with type 2 diabetes. Hellman TA, Skare O-L, Lee C, Wagner U, Vikkula J, Hällfors J, Laatikainen O, Lassenius MI, Metsärinne K. Diabetes Epidemiology and Management (2022)
Lue lisää Medaffconin RWE-tutkimusten tiivistelmiä täältä.
Pitkä seuranta-aika tekee Medaffconin, Takedan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) asiantuntijoiden tutkimuksen löydöistä kiehtovia - kansallisesti ja kansainvälisesti.
Ensimmäinen sukupuolitauteja käsittelevä monirekisteritutkimuksemme antoi tärkeää tietoa kondylooman tautitaakasta Suomessa.
Lyhytkestoisia poissaoloja kartoittavat tutkimukset tarjoavat uutta tietoa sairauksien aiheuttamasta kuormasta terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle.