Kroonisista sairauksista kärsivät työntekijät käyttävät enemmän työterveydenhuollon palveluita ja sairauspoissaolojen määrä on suurempi. Tämän osoittavat reuman, migreenin sekä polven ja lonkan nivelrikon sairastamiseen liittyvät tutkimukset, jotka Medaffcon teki Pfizerin, Novartiksen ja AbbVien kanssa.
Kyseessä oli kolme erillistä tutkimusta, missä kussakin tarkasteltiin eri potilasryhmää, verraten sitä kaltaistettuun verrokkiryhmään. Tietolähteinä käytettiin Terveystalon tietoallasta, joka sisältää noin kolmen miljoonan ihmisen tiedot vuodesta 2012 alkaen. Erityistä tutkimuksissa oli lyhytkestoisten sairauspoissaolojaksojen saaminen mukaan analyyseihin, sillä nämä usein puuttuvat vastaavista tutkimusasetelmista.
Tulokset osoittavat, tutkittujen kroonisten sairauksien erilaisesta luonteesta huolimatta, että krooniset sairaudet kannattaa diagnosoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta potilaat pääsevät hoitoon aiemmin ja saavat vaikuttavaa hoitoa. Tehokas hoito näkyy potilaan työkyvyn säilymisenä ja vähentyneinä kustannuksina.
Tutkimusryhmissä mukana ollut Medaffconin tieteellinen asiantuntija Liisa Ukkola-Vuoti kertoo aineistojen osoittaneen, että suomalainen työntekijä on sairauden vuoksi poissa työstä keskimäärin 8,5 päivää vuodessa. Kroonisia sairauksia sairastavilla potilailla poissaoloja on vähintään kaksinkertainen määrä. He tarvitsevat myös terveyspalveluja enemmän kuin muut, mikä osaltaan kasvattaa kustannuksia.
Työnantajalle yhden sairauspäivän kustannus on keskimäärin 300 euroa.
Esitellyistä tutkimuksista tuorein käsitteli reumasairauksien vaikutusta työterveyspalveluiden käyttöön ja sairauspoissaoloihin. Mukana oli 5 400 potilaan ja heidän verrokkiensa tiedot Terveystalon rekisteristä. Ukkola-Vuotin mukaan tuottavuudenmenetys potilasta kohden oli noin 4 600 euroa vuodessa. Suurin osa poissaoloista oli lyhytkestoisia, eli pituudeltaan alle 10 vuorokautta.
Terveystalon biopankkitoiminnan johtajan, neurologian erikoislääkärin Markku Nissilän mukaan erityisesti migreenissä puhutaan tyypillisesti lyhyistä poissaoloista. Sairauspoissaolomäärien merkitys korostuu potilasmäärän ollessa suuri: Työikäisistä ihmisistä kymmenellä prosentilla on migreeni. Valtaosa sairastuneista on naisia.
”Hoitovajetta tulisi selvittää aina, sillä se tarkoittaa suuria kustannuksia”, Nissilä toteaa.
Kroonisissa sairauksissa on luonnollisesti eroja. Esimerkiksi reumasairaudet ja nivelrikot vaivaavat useammin yli 40-vuotiaita ihmisiä, mutta migreeniä esiintyy jo paljon nuoremmilla ihmisillä ja eniten työikäisellä väestöllä. Nivelrikossa puolestaan on huonojen ja hyvien jaksojen lisäksi pitempiä kuntoutusjaksoja. Työkyvyn säilyttäminen olisi tärkeää sairaudesta riippumatta.
Ukkola-Vuoti kehuu Terveystalon tietoallasta lähteenä tosielämän tutkimukselle.
Terveystalon tietoaltaasta saadaan tietoa myös alle 10 vuorokautta pitkistä sairauspoissaoloista. Kelan rekistereistä niistä ei saa tietoa, koska Kela rekisteröi vain yli 10 vuorokautta pitkät sairauspoissaolojaksot.
Nissilän mukaan Terveystalon tietoallas poikkeaa julkisen puolen tietoaltaista, koska se sisältää paljon dataa työikäisestä väestöstä. Julkisen puolen altaat painottuvat iäkkäämpään väestöön.
Ukkola-Vuotin mukaan lyhytkestoisia poissaoloja aiheuttavia sairauksia on paljon, ja vasta murto-osaa on analysoitu tästä näkökulmasta. Mitä enemmän tiedetään, sen paremmin työpaikoilla ja terveydenhuollossa pystytään ottamaan huomioon työkyvyn ylläpitämisen edellyttämät erityistarpeet. Sopivamman työn tai osa-aikaisuuden tarjoaminen olisi työntekijälle toistuvia poissaoloja parempi vaihtoehto.
”Olisi mielenkiintoista tarkastella lyhytkestoisten sairauspoissaolojen määrää ja työterveyspalvelujen käyttöä esimerkiksi kroonisiin syöpäsairauksiin liittyen”, Ukkola-Vuoti sanoo.
Lyhytkestoisia poissaoloja kartoittavat tutkimukset tarjoavat uutta tietoa sairauksien aiheuttamasta kuormasta terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle. Esimerkiksi suuri osa migreenipotilaista hyötyisi hoidon tehostamisesta. Taudinkuvan tehokkaammalla hallinnalla ja hoidolla olisi mahdollista ehkäistä kroonisen sairauden haitallisia vaikutuksia potilaiden terveyteen, elämänlaatuun ja työhyvinvointiin.
Data-analyysin tulos sai sisuuntumaan – migreenipotilaiden hoidossa on paljon korjattavaa
Ensi viikolla Kööpenhamina täyttyy terveystaloustieteen osaajista, yli viisituhannen lääketeollisuuden ja terveydenhuollon ammattilaisen kokoontuessa ISPOR-konferenssiin. Terveystaloustieteen konferenssina tunnetussa ISPORissa tosielämän tieto ja tosielämän näyttö ovat tänä vuonna keskeisessä roolissa.
Pitkä seuranta-aika tekee Medaffconin, Takedan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) asiantuntijoiden tutkimuksen löydöistä kiehtovia - kansallisesti ja kansainvälisesti.
Medaffcon vahvistaa osaamistaan ruotsalaisista rekistereistä ja tietoaltaista ja vastaa siten asiakkaidensa odotuksiin. Toimitusjohtaja Jarmo Hahlin mukaan yritys pystyy näin tarjoamaan asiakkailleen entistä laadukkaampaa ja kattavampaa dataa lääketutkimuksiin.
Sr. Scientific Advisor
PhD
liisa.ukkola-vuoti@medaffcon.fi
Liisa liittyi Medaffconiin tammikuussa 2020. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus lääketieteellisenä asiantuntijana ja tutkijana toimimisesta niin yksityisten kuin julkistenkin organisaatioiden palveluksesta. Liisa on koulutukseltaan lääketieteellisen genetiikan tohtori. Terapia-alueista eritysesti neurologia ja psykiatria ovat hänen sydäntään lähellä.
Liisan vahvuuksiin kuuluvat vahva tieteen ja tutkimuksen asiantuntemus sekä näyttöön perustuvan sisällön tuottaminen, sillä hän on myös tietokirjailija. Eri alojen ammattilaisten tietotaidon yhdistäminen ja verkostointi kuuluvat hänen työskentelytapoihinsa.
Yhdeksi ammatillisista kiinnostuksen kohteistaan Liisa kertoo tosielämän tiedon hyödyntämisen, varsinkin hoitokäytäntöjen kehittämisessä. ”Kaikki tarvittava tieto on periaatteessa olemassa tai parhaillaan kertymässä, joten nyt tarvitaan meitä, jotka osaavat hyödyntää sitä potilaiden parhaaksi”.