Tässä kansallisessa rekisteritutkimuksessa kuvattiin nenäpolypoosin, eli kroonisen polypoottisen rinosinuiitin esiintyvyyttä, hoitotaakkaa sekä yhteyttä tämän kanssa samanaikaisesti ilmenevään astmaan Suomessa vuosina 2012-2018. Tutkimuksessa havaittiin nenäpolypoosin esiintyvyyden merkittävä kasvu (602:sta 857:n potilaaseen per 100 000 asukasta). Lisäksi tutkimuksessa todettiin yhtäaikaisen astman kohottavan nenäpolypoosista kärsivien potilaiden riskiä systeemisten kortikosteroidien käytölle sekä nenän sivuonteloiden tähystysleikkaukselle. Tutkimus toteutettiin yhteistyönä AstraZenecan, Medaffcon Oy:n sekä kliinisten asiantuntijoiden (Helsingin yliopisto, HUS ja Tampereen yliopisto, TAYS) kanssa.
Kroonistunut rinosinuiitti on yleinen sairaus, joka voidaan luokitella kahteen päätyyppiin sen mukaan, ilmeneekö potilaalla samanaikaisesti nenäpolyyppeja vai ei. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu yhteys rinosinuiitin ja astman välillä. Tämän tueksi on esitetty epidemiologista, kliinistä ja patofysiologista näyttöä, ja tutkimuksissa onkin raportoitu jopa 45 %:n nenäpolypoosista kärsivien potilaiden sairastavan samanaikaisesti astmaa. Tässä tutkimuksessa potilaat jaoteltiin alaryhmiin nenäpolypoosin yhtä aikaa ilmenevän astman esiintyvyyden, vakavuuden, ja saavutetun astman hoitotasapainon mukaisesti. Potilaat, joilla ilmeni nenäpolypoosia ja jotka sairastivat yhtäaikaisesti astmaa, tunnistettiin tässä tutkimuksessa ICD-10 diagnoosikoodien ja pohjoismaisten kirurgian toimenpidekoodien (NSPC) perusteella potilasrekistereistä.
Tutkimusotos koostui yhteensä 53 119 nenäpolypoosipotilaasta, joista 18 563 sai tutkimusjakson aikana ensimmäisen nenäpolypoosidiagnoosin. Potilaat olivat useimmiten miehiä (59,9 %) ja heidän mediaani-ikänsä diagnoosihetkellä oli 53 vuotta. Tutkimusjakson aikana nähtiin jatkuva kasvu nenäpolypoosin esiintyvyydessä siten, että esiintyvyys kasvoi tutkimusjakson aikana 602,2:sta 856,7:n potilaaseen per 100 000 asukasta, Nenäpolypoosin ilmaantuvuus oli korkeinta ikäryhmissä 50–59 ja 60-69 vuotta. Tutkimusjakson aikana 46.7 %:lle potilaista tehtiin nenän sivuonteloiden tähystysleikkaus, joista suuri osuus (40,6 %, 95 % CI: 39,9 – 41,3%) toteutettiin nenäpolypoosidiagnoosia seuraavan vuoden kuluessa. Arviolta neljäsosalla (27%) nenäpolypoosipotilaista todettiin astma. Lisäksi astman, erityisesti vaikeampihoitoisena, todettiin lisäävän potilaiden riskiä systeemiseen kortikosteroidihoitoon ja sivuonteloleikkaukselle.
Tämä tutkimus osoitti nenäpolypoosin olevan aikuisväestössä tasaisesti yleistyvä ongelma, jonka edellyttämiin hoitotoimenpiteisiin usein liittyy haittavaikutuksia. Lisäksi tutkimus vahvisti ymmärrystä nenäpolypoosin yhtäaikaisesti ilmenevän astman vaikeusasteen yhteydestä potilaan riskiin aloittaa systeeminen kortikosteroidihoito ja altistua varhaisemmille ja toistuville nenän sivuonteloiden tähystysleikkauksille. Tämä osoittaa, että nenäpolypoosin hoidon kehittämiselle on suuri tarve erityisesti niiden potilaiden kohdalla, jotka sairastavat yhtäaikaisesti astmaa.
The burden of chronic rhinosinusitis with nasal polyps and its relation to asthma in Finland. Toppila-Salmi S, Hällfors J, Aakko J, Mannerström B, Nieminen K, Telg G, Lehtimäki L. Clinical and Translational Allergy (2022)
Löydät kaikki Medaffconin RWE tutkimustiivistelmät täältä.
Pitkä seuranta-aika tekee Medaffconin, Takedan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) asiantuntijoiden tutkimuksen löydöistä kiehtovia - kansallisesti ja kansainvälisesti.
Ensimmäinen sukupuolitauteja käsittelevä monirekisteritutkimuksemme antoi tärkeää tietoa kondylooman tautitaakasta Suomessa.
Lyhytkestoisia poissaoloja kartoittavat tutkimukset tarjoavat uutta tietoa sairauksien aiheuttamasta kuormasta terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle.